Vaikka kuinka täyteen pakkailee nutuilla kehonsa, käärii itsensä lämpöisiin untuviin ja yrittää viimeisetkin paljaat pinnat piilottaa tulee pieni säde, joskin vain nenänpäähän tai poskille, ja tuo huiman energiaruiskauksen koko kehoon. Hymy nousee punaposkille ja huomaa miten ajatus alkaa juosta maratoonia ja heitellä kuperkeikkaa. Tätä voisi kutsua inspiraatioksi, hurmokseksi, idearikkaudeksi, rakkaudeksi tai vaikka iloksi. Kutsuu miksi kutsuu, on varmaa että haaveilua siitä syntyy.
Täällä haaveillaan mökille menosta ja laiturilla loikoilusta. Mansikoista. Kaksi päätä yhteistuumin haaveilee tontista, talosta, asunnosta, mökistä, rantasaunasta, varmaan ihan pelkkä puumajakin kelpaisi pahimpaan projektinälkään. Haaveilen vaelluksista, patikoista, erämaista. Nuotioilloista, naurusta, ajattomuudesta. Sitä näkee päiväunia linjoista ja muodoista, piirtelee viivoja mielessään ja välillä pistää parhaat talteen paperille kynä sauhuten. Ihanaa on elo tammikuun paukkupakkasilla kun päässä humisee haavehuuma...
trallallallaa.. ;)
0 kommenttia:
Lähetä kommentti